Virkkaamisen opettelua (koukuttaa jo!)

Hei,
ilmoittauduin Vanajaveden opiston virkkauksen peruskurssille ja se kokoontui ensimmäisen kerran perjantaina 26.2. Seuraava kerta onkin vasta maaliskuun lopulla, mutta siihen asti voin harjoitella oppimaani isoäidin tilkku-tekniikkaa. Ehkäpä katselen netistä ja kirjastosta myös ohjeita, josko niistä jotain tajuaisin. Isoäidin neliöön pääsin aika pian kiinni ja nyt teen sen jo ulkomuistista.

Tänään kokeilin ihan vaan hurlumhei virkata "kukkia" (virkkasin sekavia rönsyisiä kukkia) ja lisäsin Nina´s thread käsinvärjättyä pitsiä, päällystin napin Libertyn kankaalla, lisäsin vähän helmiä ja lopputulos on ihana boheemi rintakoru!

Tässä vielä toinen lähikuva.

Idean rintakoruun sain tästä hauskasta kirjasta, joka on ollut minulla jo vuosia, mutta käyttämättä...

Entäpä ne isoäidin neliöt... Maanantaina kävin Tampereella ja ostin Pirkanmaan kotityöltä (Koskikeskusta vastapäätä) Pirkka puuvillalankoja. Ajattelin tehdä kassin virkkaustarvikkeilleni. Eikös olisikin kiva sitten mennä virkkauskurssille virkatun kassin kera!

Palojen yhdistämiseen katsoin Youtubesta Novitan ohjevideon "Näin virkkaat isoäidin neliön -helppo ohje", tässä videoon suora linkki.

Ja pakko sitä oli tietysti nukkekotiharrastajan kokeilla isoäidin neliö myös minikoossa. Tämä pala on virkattu 0,5 koukulla ompelulangoista. Palan koko on 1,5 cm ja kirjontasakset varmaan antaa hyvin mittakaavan.

Täytyy sanoa, että on kyllä koukuttavaa puuhaa! Ja jotta tätä hauskuutta voi tehdä inspiraation mukaan, tarvitaan paljon lankoja, eikö vain!? Arvaan siis, että lankavalikoimani tulee kasvamaan.

Tampereen reissulla kävin myös Ikeassa ja ostin sieltä tällaisen hauskan lattiatelineen langoille (joita minulla ei tosiaan tämän enempää vielä ole). Vinkki: Teline oli alennuksessa, koska se on poistuva tuote. Joten jos haluat tällaisen, kannattaa mennä kipin kapin Ikeaan (tai olisiko heidän verkkokaupassaan).

Alimpaan ajattelin laittaa virkkauskirjoja (joita eittämättä alkaa kertyä), mutta voi olla että se lankavarasto kasvaa sen verran, ettei telineeseen jää tilaa kirjoille...

Lankoja pidin aiemmin Eilan tekemässä ihanassa korissa, mutta nyt kun tyhjensin langat tuohon telieeseen, Aslan ja Batu päättivät heti käyttää tilaisuutta hyväkseen, josko korista saisi uuden nukkumapaikan.

Aslan-kulta ihmetteli ensin aikansa etutassut korissa, että mahtuisikohan tuonne, olisikohan hyvä paikka.

Batun tullessa paikalle Aslan antoi pikkuveikan ihmetellä koria.

Nuuh, nuuh... voi olla että korissa on vielä Victorian tuoksuja, se kun niin tykkäsi nukkua tässä korissa.

Ison kissan tyylinäyte: mahtuu mahtuu, ei, juu, ei, juu... siinä se Batu pyöri korissa ympäri ja mua niin nauratti. Baitu hassuliini.

Ilme on sellainen "Mami, ei tää nyt ihan tunnu mun jutulta". No, mami keksii korille kyllä uuden käyttökohteen!

Mukavia käsityöhetkiä,
Terveisin nimim. Koukussa

Aslan heinikossa

Aslan rakastaa istua, maata, hiipiä ja haistella heinikossa. Se on kyllä sellainen luonnonlapsi! Ja voi miten niitä kukkia pitää nuuskia miehekkäästi vaalanpunaisella nenulla. Tai syödä heinää tyytyväisenä sillä välin kun pikkuveli Batu metsästää kärpäsiä.

Tässä ihana kuvasarja Aslanista lempipuuhissaan :)

Kirsi

Aslan ja Batu ulkoilee koira-kaverin kanssa ja kevät lämmittää!

Karvakamujen ulkoilupäivä!

Tänään oli kiva keväinen päivä ja melko lämmintäkin. Saimme siis ulkoilla oikein kunnolla. Aslan ja Batu saivat Frodo-kaverinkin kylään ja yhdessä tuumin ne haistelivat ihania ja erittäin mielenkiintoisia metsän tuoksuja.

Kuka on puolukkamättäässä!?

Kukkuu...

....sehän on Aslan!

Batu huomasi jotain todella mielenkiintoista. Sen katse nauliutui ylöspäin ja alkoi varovainen hiipiminen...

Lintuhan se siellä iloisesti sirkutteli ja kiusasi Baitua, joka oli hetken päästä ihan pihalla "mihin se meni!?"

Kohta Batu havaitsi jotain muuta mielenkiintoista. Puun alta kuului rapinaa...

Onko se... voisiko se olla...

... on se, mun veikka :)

Ja ne tuoksut!!

Nenu kiinni mättäässä :)

Aslan valloitti kiven!

Ja pikkuveli teki saman perässä!

Ja tällä hetkellä molemmat pojat nukkuu sikeästi. Tuo ulkoilu kaikkine hajuineen ja äänineen on niin jännittävää ja väsyttävää. Ja meille ihmisille, anteeksi, siis meille palvelijoille, se on niin ihanaa seurattavaa kun kisut onnellisina tutkivat kaiken, haistelevat, kuuntelevat ja kiinnittävät huomiota kymmeniin eri asioihin mitä luonnossa tapahtuu. Olipas meillä kivaa! Ja nyt sataa vettä :( Mutta ei se haittaa, kun päivän saimme nauttia mukavasta kelistä.

Kirsi

Aslanin aitausta on vähän tuunattu!

Miska raahasi metsästä isohkon karahkan ja tuunasi Aslanille upean kiipeilypuun. Kisuli oli ihan onnesta sekaisin ja kierteli puuta suorastaan kiihtyneessä mielentilassa eikä tiennyt mille oksalle olisi ensi hypännyt :) Tässä muutamia otoksia Aslanista uuden kiipeilypuunsa kimpussa.


Ihan ylimpänä on "puumaja" eli vähän tuollaista tasoa, johon voi ängetä jos mahtuu (mietin vain kun Aslan kasvaa...)

Tässä kuvassa Aslan leikkii kiipeilypuusta roikkuvalla leikkinarulla.

Kirsi

Tuliaisia! Ja tietenkin Aslan-kuvia...

Heips,
Outilla oli ristipistotapaaminen ja kun minulla on tuo vauva nyt hoidettavana, niin enpä oikein ole ehtinyt pistellä - tai miettiä edes mitä mukaan ottaisin. Häthätää sitten perjantai-iltana tein Outille neulatyyny-muffinin :) Tulihan siitä ihan soma tuliainen.

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa... kiitos Outille ja Martalle emännöinnistä ja muillekin erittäin hyvästä seurasta! Sain muuten pisteltyä melkein loppuun Bookshelfin (jäi vain muutama kultalangalla tehtävä pisto) sekä yhden joulukoristeen, erittäin hyvä päivä siis pistojenkin osalta.

Sari ja Katri kävivät kylässä perjantaina. Syynä oli tietysti vauva-kisumme Aslan, sitähän tytöt tulivat katsomaan (no, ehkä vähän minuakin :)

Sain molemmilta kivat tuliaiset. Sari oli pistellyt pöllöaihetta pieneksi koristetyynyksi ja Katri oli pistellyt kisuli-koristeen. Kiitos molemmille!!

Aslan on jo oppinut tarhaansa ja voi että miten se tykkääkin olla siellä. Ei halua aina haettaessa edes tulla pois!

Aslan on ihan kaikessa mukana! Se on sellaista "mihin sä meet", "mitä sä teet", "mikä toi on", "saanko minäkin"... Aslan on ollut pyykinpesukoneessa, astianpesukoneessa, roskiksessa, kaikissa mahdollisissa kaapeissa mihin vain on päässyt, jääkaapissa ja yrittänyt jopa pakastimeen. Kyllä meillä riemua ja touhua riittää!